Koulutettu maa pysyy pinnalla

Osaavan työvoiman saanti on turvattava koulutuksella

Nuorille osaamisen hankkiminen on ainoa varma keino päästä työmarkkinoille ja kansainväliseen kilpailuun mukaan.

Suomi on pieni maa, joka pärjää kansainvälisessä kilpailussa vain innovaatioilla, hyvällä osaamisella ja korkealla laadulla Näitä valtteja voimme ylläpitää ja kehittää vain korkeatasoisella koulutuksella.

Valitettavasti olemme jo pudonneet innovaatiotoiminnassa ja korkeakoulututkintojen määrässä huippujen joukosta keskikastin maaksi. Noin seitsemän vuoden ajan Suomen koulutustaso on ollut laskusuunnassa. Pk-yrityksillä on vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa, joka auttaisi niitä kasvamaan ja kehittymää.

Korkeakoulutettavien määrään sekä koulutuksen laatuun on siis panostettava. Rahoituksen lisäämistä koulutukseen ja innovaatiotoimintaa suosittaa työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama työryhmä, joka selvitti koronakriisin taloudellisia vaikutuksia ja tietä takaisin kestävän kasvun uralle. Hallitus esittikin lisätalousarvioissa 124 miljoonan rahoitusta opiskelualoituspaikkojen lisäämiseksi.

Koulutustarvetta lisää myös työelämän muutos. Lähes 80 prosenttia syntyvistä uusista työpaikoista edellyttää korkeakoulutasoista osaamista. Esimerkiksi digitalisaatio muuttaa teknisten ratkaisujen lisäksi työn tekemistä ja organisaatiokulttuureja niin, että työntekijöiltä vaaditaan kykyä omaksua uutta yhä uudestaan. Tämä merkitsee sitä, että nuorten koulutustasoa pitää saada nostettua ja jo työelämässä olevien osaaminen on vähintäänkin pidettävä ajan tasalla tai lisättävä sitä.

Nuorten koulutustason nosto edellyttää koko suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämistä. Peruskoulun pitää antaa riittävät valmiudet toisen asteen koulutukseen. Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta taas on oltava selvät jatkoväylät korkeakoulutukseen ja etenkin ammattikorkeakouluihin, mikä merkitsee lisäpanostuksia etenkin kielten ja matemaattisten sekä yhteiskunnallisten aineiden opetukseen.

Nuorille itselleen osaamisen hankkiminen on ainoa varma keino päästä työmarkkinoille ja kansainväliseen kilpailuun mukaan. Heille ammattikorkeakoulut ovat erityisen houkutteleva vaihtoehto, sillä työelämälähtöisen koulutuksen ansiosta valmistuneet työllistyvät nopeammin ja varmemmin kuin muista opinahjoista valmistuvat.

Jo työelämässä oleville työelämän jatkuva muuttuminen merkitsee tarvetta pitää omaa osaamistaan ajan tasalla ja nostaakin sitä. Kun neljä viidestä uudesta työpaikasta edellyttää jatkossa korkeakoulutasoista osaamista, nuoret ikäluokat eivät yksin riitä täyttämään tätä tarvetta.

Koulutusta pitää tarkastella kokonaisuutena, jotta korkea laatu pysyy yllä ensimmäisistä koululuokista aina korkeakoulututkintoon ja valmistumisen jälkeenkin.

Loppujen lopuksi kyse on rahasta, mutta myös sen kohdentamisesta.

Koulutus on investointi, johon sekä valtion että elinkeinoelämän kannattaa sijoittaa. Se on ainoa keino pitää maamme kilpailukykyisenä tulevaisuudessa.

Koulutus on myös ainoa keino löytää ratkaisuja nykypäivän suuriin ongelmiin, olipa kyseessä sitten koronaviruksen jälkeinen jälleenrakennus tai ilmastonmuutoksen torjuminen.

AO ry hallituksen jäsenet
Jari Jokinen ja Reijo Viitanen

Helsingin sanomat, mielipidekirjoitus 11.10.2020