Pedagogisesti pätevät opettajat ovat laadukkaan ammatillisen koulutuksen edellytys

Opetuksen ja ohjauksen määrä on pudonnut huolestuttavasti niin toisella asteella kuin ammattikorkeakoulussakin. Viimeisimmät leikkaukset ovat olleet massiivisimpia toiseella astella, mutta ammattikorkeakoulujen rahoitustason lasku on jatkunut jo usean vuoden ajan. Tämä on johtanut siihen, että toisella asteella opettajien määrä on vähentynyt jopa 1 600 henkilön verran. Vaikka opettajia on nyt huomattavasti aiempaa vähemmän, on opiskelijoiden määrä sen sijaan kasvanut.

Toisen asteen kummankin sektorin, ammatillisen koulutuksen TAI ammattiopiston ja lukion, tulisi olla tasavertaisessa asemassa keskenään. Lähiopetuksen vähenemisen myötä ammatillisessa koulutuksessa olevilta opiskelijoilta vaaditaan yhä enemmän valmiuksia itsenäiseen opiskeluun, vaikka kaikilla niitä ei ole. Lukiopuolella kenellekään ei tulisi mieleenkään, että laitettaisiin opiskelijat opiskelemaan suurin osa opinnoista itsenäisesti, vaikka he ovat saman ikäisiä. Huippuopiskelijoiden lisäksi ammatilliseen koulutukseen hakeutuu myös heitä, jotka ovat perusopetuksen puolella kuuluneet erityisen tuen saajiin ja joiden valmiudet ovat todella heikot omatoimiseen opiskeluun. Kun nämä erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat integroidaan osaksi tavallisia luokkia, tuo se myös opetukseen omat haasteensa. Osa opiskelijoista ei edes saavu muutaman tunnin lähiopetuksen vuoksi oppilaitokseen enää lainkaan, jonka vuoksi opinnot saattavat viivästyä ja opintotuki lakata, ja sitten ollaan isoissa ongelmissa.

Opetukseen tarvitaan lisää aikaa jokaisella asteella. On hyvä, että hallitus on linjannut, että opettajia palkataan tietty määrä lisää toiselle asteelle. Vaikka oppivelvollisuuden pidentäminen on erinomainen päätös, se ei ratkaise jo ilmenneitä puutteita perusopetuksesta tulevien tiedoissa ja taidoissa. Sen sijaan olisi tärkeää, että varhaiskasvatuksesta lähtien jokainen aste pystyisi hoitamaan oman tehtävänsä. Esimerkiksi oppimisen ongelmiin olisi tartuttava välittömästi niiden ilmetessä eikä seuraavalle tasolle tulisi olla mahdollista siirtyä ennen kuin siihen vaadittavat tiedot ja taidot ovat hallussa. Tällä hetkellä toisella asteella joudutaan paikkaamaan perusopetuksen puutteita, mikä johtaa siihen, etteivät opiskelijat saa riittäviä valmiuksia korkea-asteelle siirtymiseen.

Opiskelijoiden kannalta turmiollista on myös se, että osa koulutuksen järjestäjistä korvaa pedagogisesti päteviä opettajia erilaisilla ohjaajilla ja taitovalmentajilla. Laadukkaan opetuksen takaamiseksi paikalla tulisi aina olla pedagogisesti pätevä opettaja. Ohjaajien tehtävä on työskennellä yhdessä opettajan kanssa, ei opettajan tilalla. Tähän ratkaisu voisi olla opettajamitoituksen laatiminen, joka pakottaisi koulutuksen järjestäjiä palkkaamaan pedagogisesti päteviä opettajia riittävästi.

Pitkällä tähtäimellä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen tulee olla riittävän korkealla tasolla. Rahoitukseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja vakautta. Tällä hetkellä ainakin ammattikorkeakoulujen rahoituskriteerit muuttuvat jatkuvasti, minkä lisäksi ne ovat myös hyvin tulosperusteisia. Tämä johtaa siihen, että rahoituksen määrä voi vaihdella vuositasolla merkittävästikin.

Ammatillisen koulutuksen reformi on johtanut isoihin muutoksiin ja siksi myös opettajat tarvitsevat tukea ja koulutusta oman ammatillisen kehittymisensä tueksi. Sekä toisen asteen että ammattikorkeakoulujen opettajille tulisikin rakentaa koko työuran kestävä systemaattinen kehittymisohjelma, joka sisältää sekä urapolun että osaamisen kehittämissuunnitelman. Suunnitelman toteuttamiseen tulee varata myös työaikaa. Tarvetta olisi sekä pedagogisen koulutukselle että substanssin hallinnan ylläpidolle. Vaikka oppimista siirretään yhä enemmän työpaikoille, työssä oppimisen ei tule korvata pätevien opettajien tarjoamaa opetusta nyt eikä tulevaisuudessa. Opettajat ovat opiskelijan tukena kaikissa oppimisympäristöissä.

Päivi Koppanen

OAJ:n varapuheenjohtaja, OAO:n puheenjohtaja ja AO ry:n hallituksen varajäsen