Ohita navigaatio

Suomi tarvitsee korkeakoulutettuja ja jatkuvaa oppimista

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa huomattavasti enemmän korkeakoulutettuja kuin mitä heitä nykyään on sekä jatkuvaa oppimista. Ammattikorkeakouluilla on tässä keskeinen rooli, ovathan ammattikorkeakoulut jo nyt vahvoja jatkuvan oppimisen tuottajia yli 80.000 opiskelijalla. Tämä kävi selväksi eduskunnassa 18.2 järjestetystä Työelämä uudistuu oppimalla –seminaarissa, jonka järjesti työelämän ja ammatillisen korkeakoulutuksen ja kansanedustajien Takki-verkosto.

Elämme työelämän kannalta melkoisessa muutoksessa. Joka neljäs työtehtävä tulee muuttumaan merkittävästi seuraavan 10 – 20 vuoden aikana. Tämä muutos voi koskea yli 400.000 henkilöä. Suurinta muutos tulee olemaan matalapalkkaisilla ja lyhyttä koulutusta edellyttävissä tehtävissä.

Lähes 80 % syntyvistä uusista työpaikoista edellyttää korkeakoulutasoista osaamista. Muutos on niin nopea, että nuoret ikäluokat eivät riitä tyydyttämään tätä osaamisen tarvetta. Tarvitaan siis isoja muutoksia jo työssä olevien osaamiseen. 40 % työnantajista ilmoittaa jo nyt rekrytointiongelmista. EK:n jäsenyrityksistä 19 % pitää osaavan työvoiman saantia kasvun esteenä. Osaavan työvoiman saatavuus rajoittaa myös pienten ja keskisuurten yritysten kasvua.

Ammattikorkeakoulut ovat jatkuvan oppimisen kannalta keskeisessä ja tärkeässä asemassa.

Tarvitaan siis tutkintomäärien kasvattamista sekä jatkuvan oppimisen lisäämistä tulevina vuosina. Ammattikorkeakoulut ovat jatkuvan oppimisen kannalta keskeisessä ja tärkeässä asemassa. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneille ammattikorkeakoulut voivat tarjota teoreettista koulutusta. Toisaalta ammattikorkeakoulut tarjoavat työelämälähtöistä osaamista yliopistosta valmistuneille asiantuntijoille. Tähän tapaan totesi kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (SDP) seminaarin avauspuheenvuorossa.

Yhtenä keskeisenä ongelmana on se, että ammattikorkeakouluille annetaan lisää tehtäviä, mutta niiden hoitamiseen tarvittavaa rahoitusta ei. Jatkuvaan oppimiseen tuovat myös haasteita aikuiset, joilla on pitkä aika edellisestä koulutuksesta, jolloin heidän perustaidot ja edellytykset uudentyyppiselle oppimiselle ja opetusmenetelmille ovat heikot. Samoin oppimistaidot. He tarvitsisivat henkilökohtaista ohjausta sekä ryhmäohjausta, jotta opinnot etenisivät. Heillä on myös vaikeuksia navigoida suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tai ylipäätänsä saada uraohjausta. Tarvitaan kokonaisvaltaisia neuvonta- ja ohjauspalveluita, jotka tällä hetkellä puuttuvat. Haasteita jatkuvaan oppimiseen tuovat myös opiskelun, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (KOK) totesi omassa puheenvuorossaan, että osaamisperusteisen opetuksen lisäksi tarvittaisiin sivistysperusteista opetusta. Olisiko siinä viesti myös 2. asteen ammatilliseen koulutukseen, jotta jatko-opintokelpoisuus korkeakoulutukseen varmistuisi?

Jari Jokinen, AO:n hallituksen jäsen

Yhdistyksemme

vaikuttaa ammatillisen koulutuksen sisällön ja aseman kehittämiseen sekä toimii ammatillisen opetusalan työolosuhteiden ja -hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyössä OAJ:n kanssa.