Ohita navigaatio

Hallituksen aikuiskoulutustuen kieltäminen on käsittämätön koulutusleikkaus.

Kesäkuussa 2023 julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu, että aikuiskoulutustuki lakkautettaisiin elokuussa 2024. Erikoista asiassa on se, että aikuiskoulutus on Työllisyysrahaston myöntämä etuus, jonka rahoittavat työntekijät ja työnantajat. Aikuiskoulutuksen rahoitus ei siis kuulu valtion budjettiin, mutta silti hallitus haluaa lakkauttaa lain aikuiskoulutuksesta.

Vuonna 2022 aikuiskoulutustukea maksettiin noin 30 000 henkilölle. Tuki oli yhteensä 178 miljoonaa euroa, josta palkansaajien aikuiskoulutustuki oli 175,5 miljoonaa euroa ja se rahoitettiin kokonaan palkansaajien ja työnantajien maksamista työttömyysvakuutusmaksuista.

Aikuiskoulutustuen kieltämisellä hallitus on arvioinut saavansa 8000 uutta työllistä ja sen on arvioitu vahvistavan julkista taloutta 44 miljoonalla eurolla. Taustalla on ajatus, että estämällä aikuiskoulutustuki, saataisiin noin 8000 ihmistä pysymään vanhoissa ammateissaan, eikä opiskelemaan uutta tutkintoa. Tämä ryhmä olisi siis työmarkkinoiden käytössä, eivätkä opiskelemassa.

Hallituksen mukaan väärät ihmiset hyödyntävät tukea, koska korkeasti koulutettujen työntekijöitten lisäkoulutus ei tuo sen enempää työmarkkinoille kuin valtiolle lisäarvoa. Aikuiskoulutustuki ei hallituksen mukaan nosta tulotasoa, eikä verokertymää.

KETKÄ OVAT HYÖDYNTÄNEET AIKUISKOULUTUSTUKEA

Aikuiskoulutustukea saaneet palkansaajat ovat olleet pieni- tai keskituloisia. Noin 50 prosentilla tuen saajista kuukausiansiot olivat 2000–3000 euroa. Työllisyysrahaston omien tutkimusten mukaan kolmannes tuen saajista on hakenut sitä sote-alan koulutukseen ja yli 60 prosenttia on kouluttautunut kokonaan toiselta alalta. Vuonna 2022 aikuiskoulutustuen avulla yli 6000 ihmistä uudelleen kouluttautui juuri sote-alalle.

On aivan ilmeistä, että opintovapaalle jäävät työntekijät tarvitsevat aikuiskoulutustukea opintojensa ajaksi. Tuki on nyt nousevien asuntolainojen ja kallistuvien elinkustannusten tilanteessa entistäkin tärkeämpää.

AIKUISKOULUTUSTUEN KIELTO OSUU PAHITEN PIENITULOISIIN KANSALAISIIN KUIN KANSANTALOUTEEN

Aikuiskoulutustuen poisto tulee vaikuttamaan negatiivisesti työmarkkinoilla olevien ihmisten osaamiseen. Osaamisvajeen takia työurien pidentäminen vaikeutuu entisestään ja moni jää vangiksi kuihtuvalle alalle. Aikuiskoulutustuen poiston seurauksena aikuiskoulutukseen osallistuminen suurella todennäköisyydellä vähenee niillä, joilla ei ole sellaisia säästöjä, joilla elää opiskelun ajan jolloin koulutus kasautuu hyvätuloisille.

Pienituloiset, joiden koulutustason ja osaamistason nosto kohottaisivat selkeimmin ansioita ja sitä kautta valtion verotuloja, ovat se siis ryhmä, joka kärsii suurimmalla todennäköisyydellä eniten aikuiskoulutustuen kiellosta. Työelämän tarpeisiin vastaavaa uutta osaamista ei synny, eikä työn tuottavuus pääse kasvamaan.

KILPAILUKYKY LEPÄÄ KOULUTUKSESSA

Työelämä muuttuu huimaa vauhtia ja yksi työnantajien keskeisimpiä tarpeita on koulutetun työvoiman saatavuus. Tämän tavoitteen kanssa hallituksen aikuiskoulutustuen kielto on räikeässä ristiriidassa. Käytännössä kaikkien on varauduttava siihen, että työuran aikana on osaamista ja koulutusta hankittava lisää. Myös ne henkilöt, joilla on jo tutkinto ovat pakotettuja päivittämään osaamistaan ja tutkintojaan.

Menestyäkseen kiihtyvässä kilpailussa Suomen on pidettävä huolta työvoimansa osaamistasosta. Koulutussäästöt tulevat suurella todennäköisyydellä maksamaan kansantaloudellemme moninkertaisesti enemmän kuin lyhyen aikavälin säästöjen tuomat miljoonat.

KOHTI KOLUTUKSEN MAKSULLISUUTTA

Hallitusohjelmassa esitetään aikuiskoulutustuen lakkauttamista, jolloin uudelleen- ja lisäkouluttautumisen kustannukset siirtyvät kansalaisille, joilla on tarve ja halu nostaa osaamistaan sekä ansioitaan.

Hallitusohjelmassa avoimen korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön opiskelumaksuja nostetaan ja valtion rahoitusta leikataan. Hallituksen ajatuksena on, ettei oppilaitosten rahoitus kasva, vaan kustannukset siirretään opiskelijoille. Täytyy muistaa, että näillä toimilla on vaikutuksensa, jotka polarisoivat yhteiskuntaa ajamalla pienituloiset yhä vaikeampaan asemaan ammattitaidon ylläpidon tai uuden ammatin hankinnan suhteen.

Hallituksen ajaman aikuiskoulutustuen lopettamisen kohdalla täytyy kuitenkin vielä ihmetellä, että hallitus haluaa lakkauttaa toimivan järjestelmän, joka ei kuulu valtion budjetin piiriin, eikä synnytä kuluja valtion budjettiin. Aikuiskoulutustuen rahoittavat työntekijät ja työnantajat työttömyysvakuutusmaksuissaan. Eli hallitus aikoo kumota lain, jolla työmarkkinaosapuolet ovat rahoittaneet aikuiskoulutustuen itse, josta ovat hyötyneet niin työntekijät kuin työnantajat.

 

Uutiset

Uutiset

Aika Olennaista 12.2.2024

13.02.2024

Yhdistyksemme

vaikuttaa ammatillisen koulutuksen sisällön ja aseman kehittämiseen sekä toimii ammatillisen opetusalan työolosuhteiden ja -hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyössä OAJ:n kanssa.