Sivistan uusi AMK-sopimus testaa työnantajapuolen neuvotteluhalukkuutta

Uuden ammattikorkeakoulujen työehtosopimuksen neuvottelut käynnistettiin Sivistysala ry:n (Sivista) aloitteesta 1.11.2023. Sivistan tavoitteena oli neuvotella ammattikorkeakouluille oma työehtosopimus. Samalla Sivista halusi sopia asiantuntija- ja tukihenkilöstön työehdoista YTN kanssa. YTN ei ole aikaisemmin ollut AMK-sopimuksen sopijaosapuolena.

Neuvottelujen jälkeen OAJ:n hallitus hyväksyi uuden AMK-sopimuksen 29.2.2024. Sopimuskausi alkaa 1.4.2024 ja päättyy 31.3.2026. Sopimus on irtisanottavissa päättymään 30.4.2025, mikäli osapuolet eivät pääse sopuun toisen vuoden palkankorotuksista. Uudella sopimuskaudella yleiskorotus on 2,7 prosenttia ja paikallinen erä 0,4 prosenttia. Ammattikorkeakouluissa on jatkossakin kaksi eri henkilöstöryhmää, opetushenkilöstö sekä asiantuntija- ja tukihenkilöstö. Opetushenkilöstön palkka- ja työaikamääräykset pysyvät käytännössä entisellään.

Eikö uusi AMK-sopimus miellyttänyt Sivistaa? Sivista julkaisi heti sopimuksen hyväksymisen jälkeen blogitekstin (6.3.2024) sivistysalan työehtosopimusten uudistamisesta. Blogitekstissä mm. peräänkuulutetaan ammattikorkeakouluissa noudatettavien työehtojen kehittämistä, jotta sopimus vastaisi paremmin ammattikorkeakouluissa tehtävää työtä ja tulevaisuuden työelämätarpeita. Epäselväksi jää, mitä työehtojen kehittämisellä tarkoitetaan, mutta Sivistan näkökulmasta on ilmeisen negatiivista mm. se, että ammattiliitot edellyttävät vanhoista eduista pidettävän kiinni.

Yhteistoimintalain mukaan henkilöstön edustajalla on oikeus saada riittävästi vapautusta työstään kyseisessä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi. Henkilöstön edustajalla on oikeus saada vapautusta työstään myös tehtävään välittömästi liittyvään henkilöstön edustajien keskinäiseen valmistautumiseen. Uudessa AMK-sopimuksessa luottamusmiehen vapautuksen määrää tarkastellaan edustettavan henkilöstöryhmän koon mukaan. Vapautuksen riittävää määrää arvioitaessa pitäisi ottaa huomioon edustettavien työntekijöiden määrä, toimipisteiden lukumäärä ja maantieteellinen sijainti sekä henkilöstön asemaan kohdistuvat muutokset.

Luottamusmiehen vapautuksen määrästä sovitaan työnantajan kanssa tehtävässä luottamusmiessopimuksessa. Nyt kun paikallisia luottamusmiessopimuksia neuvotellaan, ovat työnantajat takertuneet siihen, että AMK-sopimukseen on kirjattu vapautuksen enimmäismäärä. AMK-sopimuksen neuvottelujen jälkeen on jo hetkessä unohtunut, että enimmäismäärää sovelletaan tilanteessa, jossa paikallisesti ei päästä sopimukseen luottamusmiehen tehtävien hoitamista varten annettavasta vapautuksen määrästä. Sopimukseen ei edes voida päästä, mikäli työnantajapuolella ei ole neuvotteluhalukkuutta.

Uuden AMK-sopimuksen alkumetreillä ollaan tilanteessa, jossa testataan työnantajapuolen neuvotteluhalukkuutta. Mikäli työnantajapuolella sovelletaan luottamusmiehen vapautuksen määrään vapautuksen enimmäismääräkirjausta, niin se on samalla selkeä viesti siitä, ettei työnantajilla ole halukkuutta neuvotella asiasta.

AOn hallitus seuraa tilannetta ja kuuntelee tarkasti kentältä tulevia viestejä. 

AOn 2. varapuheenjohtaja, pääluottamusmies Jari Hourula

AOn hallituksen jäsen, pääluottamusmies Markku Seppälä