Yksi hakee yhdeksän keskiarvolla, toinen on hädin tuskin lukutaitoinen – ravintola-ala kiinnostaa, mutta opiskelijoiden lähtötaso on kirjava

Alan vaativuus voi tulla opiskelijalle yllätyksenä, sillä esimerkiksi tarjoilijan on tultava kaikenlaisten asiakkaiden kanssa toimeen ja jaksettava liikkua koko työvuoron ajan. Ravintola- ja catering-alan lehtori Terhi Saarinen Savon koulutuskuntayhtymä Sakkysta: ”Ei tarjoilijan ammattitaito synny siitä, että on suorittanut hygienia- ja anniskelupassin. Esimerkiksi oikeanlainen lautasten kantaminen on taito, joka pitää opetella, samoin kuin tuotteiden suosittelu ja lisämyynti.”

Ravintola- ja catering-alan lehtori Toivo Heikkilä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniasta: ”Kyllä tarjoilija saa oikeasti laittaa koko persoonansa ja tietotaitonsa asiakaspalvelussa peliin, jotta kaikki asiakkaat viihtyvät ja muistavat kokemansa palvelun.”

Omniaan että Sakkyyn oli tänä vuonna ravintola- ja catering-alalle enemmän hakijoita kuin aloituspaikkoja. Heikkilän mukaan monelle tulee ensimmäisellä työelämäjaksolla yllätyksenä, ettei esimerkiksi tarjoilijan työ olekaan vain rentoa ja kivaa, vaan usein kiireistä ja kuormittavaa eli fyysisen ja psyykkisen kunnon pitää olla kohdillaan.

”Myös alan työajat tulevat osalle nuorista tai heidän vanhemmistaan yllätyksenä. Koko ravintola-alan olemassaolo kuitenkin perustuu siihen, että ollaan töissä silloin, kun muut ovat vapaalla”, Saarinen tiivistää.

Ravintola-alan koulutus on muuttunut viime vuosikymmeninä tavoilla, jotka heijastelevat ympäröivän yhteiskunnan muutosta. Sekä Saarinen että Heikkilä ovat huomanneet, että nuorissa opiskelijoissa on nykyään paljon erityistä tukea tarvitsevia. Aikuisopiskelijoiden puolella opiskelija-aines on viime vuosikymmeninä kansainvälistynyt.  Kansainvälisille opiskelijoille haasteita saattavat kuitenkin aiheuttaa yhteiset tutkinnon osat, kuten matemaattiset aineet sekä kieli- ja viestintäopinnot. Ylipäätään opiskelijoiden ääripäät ovat nykyään kaukana toisistaan.

Yksi ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksista oli se, että nykyään opetuksesta noin 50 prosenttia pitäisi tapahtua työpaikoilla ja 20 prosenttia verkossa. Perinteistä, oppilaitoksessa tapahtuvaa opetusta on siis enää vain noin 30 prosenttia tutkinnon sisällöstä. Saarinen ja Heikkilä toivovat peruskoulun opinto-ohjaukseen realistisempaa käsitystä eri alojen vaatimuksista sekä lisää jatko-opintoihin ohjausta.

Jos ravintola-ala kuitenkin tuntuu omalta jutulta, Saarinen ja Heikkilä kannustavat hakeutumaan alalle. Alalla on kiinnostavia työmahdollisuuksia ja merkittävä työvoimapula, ja osaava tekijä pystyy valitsemaan työpaikkansa. Osaajia siis tarvitaan alalle!

Lue koko artikkeli täältä: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/6519ed15-7db0-4def-bcf7-2c032d7c56cb