Työvoimapula kansainvälistää ammatillisen opettajan työtä

Suomen työvoimapula leviää jo pääkaupunkiseudulta maakuntiin ja pienille paikkakunnille. Työvoimapulaa on tällä hetkellä erityisesti lähihoitajista, kokeista ja siivoojista, joita tarvitaan kipeästi pyörittämään suomalaisten arkea. Työvoimapulaan on lähdetty vastaamaan ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajille suunnatuilla opiskelijahauilla ja tutkintovientikoulutuksella.

Lähtökohtaisesti maahanmuuttajien opetus on selkosuomella opettamista, mikä vaatii opettajalta panostamista erityisen selkeään ilmaisuun. Selkosuomella opetettaessa opettaja joutuu valmistelemaan opetusmateriaaliaan helpommin ymmärrettäväksi synonyymisanojen avulla, sekä tarkkailemaan puhettaan ja käyttämiään sanoja jatkuvasti. Selkosuomella opettaminen vaatii opettajalta enemmän kuin tavallinen suomen kielellä opettaminen. 

Suomenkieliseen opetukseen järjestämisluvan omaavalla oppilaitoksella opetuskielenä on periaatteessa suomi. Tutkintoviennin opiskelijoille opetetaan etäyhteydellä suomen kieltä ennen heidän saapumistaan Suomeen, mutta se ei riitä opiskelun alkaessa suomenkielisen opetuksen ymmärtämiseen. Opettaja joutuu tukemaan ymmärtämistä englannin kielellä jopa niin paljon, että hän puhuu opetuksessaan enemmän englantia kuin suomea. Monilla opettajilla englannin kielen käyttäminen opetuksessa vaatii harjoittelua ja huomattavasti enemmän opetuksen valmistelua. Kaikki opettajat eivät koe pystyvänsä siihen.

Tutkintovientikoulutuksen opiskelijat tulevat Euroopan ulkopuolelta kulttuuriltaan ja ilmastoltaan hyvin erilaisista maista kuin Suomi. Vieras suomalainen yhteiskunta ja ympäristö tuovat heille monia haasteita. Tutkintoviennin opiskelijat eivät ole oikeutettuja vuoden mittaisessa tilauskoulutuksessa suomalaiseen sosiaaliturvaan, mikä tekee monien asioiden hoitamisesta haasteellista. Tutkintovientikoulutuksen rekrytointiagentti auttaa opiskelijoita käytännön asioiden hoitamisessa, mutta usein opettaja on se lähin, lähes päivittäin tavattava ihminen, jolta he voivat kysyä apua vieraassa kulttuurissa vastaantuleviin ongelmiin.

Tutkintoviestikoulutusta järjestävältä oppilaitokselta vaaditaan toimenpiteitä, joilla tuetaan opiskelijoiden asettumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Työssäoppimispaikkojen hankkiminen on vieraskielisille haastavaa puutteellisen kielitaidon vuoksi etenkin maakunnissa, vaikka ammatillinen osaamisen olisi kiitettävällä tasolla. Opettajalla on merkittävä rooli opiskelijoiden tukemisessa ja sopeuttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ammatillinen koulutus tulee muuttumaan monilla aloilla tulevina vuosina yhä kansainvälisemmäksi, ja yhä useampi opiskelija eri reittejä Suomeen saapunut maahanmuuttaja. Kansainvälistyminen muuttaa perinteistä opettajan työnkuvaa ja asettaa työlle uusia vaatimuksia. Se tuo mukanaan myös uusia huomioitavia asioita ammatillisen opettajan edunvalvontaan. Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen on otettava huomioon, kun koulutuksen resursseja jaetaan.

Sanna Kettunen

AOn hallituksen jäsen
OAJ:n valtuutettu

Kirjoituksessa on avustanut Saimaan ammattiopisto Sampon tutkintoviestikoulutuksen opettaja Piia Poutanen.